Eroon herkkuhimoista: Ajatukset uusille raiteille

14.11.2017

 

Miksi on niin vaikeaa pidättäytyä päivittäisestä suklaapatukasta, tai miksen vain pysty olemaan herkuttelematta ja vetämättä övereitä iltaisin? En haluaisi sortua paheisiini joka kerta kun ahdistaa tai on paha olo. Miksen hallitse syömistäni?

Alle parikymppisenä, juuri kotoa pois muuttaneena pelkäsin omia syömistottumuksiani. Tuntui, että syömiseni hallitsivat minua, enkä minä hallinnut syömisiäni. Pelkäsin iltoja, sillä vaikka kuinka olin päättänyt etten enää syö herkkuja, silti herkkuhimoissani liian usein talsin alakerran kauppaan ja hain karkkipussin. Tai jäätelön. Tai molemmat.

Oli kyllä ihan tuplapaska olo. Ensin sovin itseni kanssa etten enää herkuttele enkä sorru herkuttelemaan. Silti lipesin sovitusta aina, petin itseni. Kropassa tuntui turvonneelta ja väsyneeltä, koska se ei ollut saanut sellaista ruokaa mitä se oikeasti olisi tarvinnut. Mieli oli maassa, sillä tottakai soimasin itseäni repsahtamisesta, itselleni tekemäni lupauksen pettämisestä. Miksi TAAS? Miksen pysty pitämään syömistä hallinnassa?

Niin. Miksi oli niin vaikeaa pysyä erossa sortumisesta?

Oma mieli kulkee kuin junanraiteet. Jos ajatukset ovat tottuneet kulkemaan jotakin tiettyä reittiä, kulkevat ne kaikista helpoiten ja energiaasäästävimmin juuri sitä samaa reittiä. Jos ajatusmallista haluaisi poiketa kesken kaiken, vaatisi se suurta työtä – usein radalta poikkeaminen ei olisi mahdollista, ja pahimmillaan aiheuttaisi raiteilta suistumisen.

Siksi mieleen täytyy rakentaa uusia raiteita – sellaisia uusia, vaihtoehtoisia reittejä, joita pitkin ajatukset voivat kulkea.

Jos ihminen, joka ei hallitse mielestään syömisiään tarpeeksi hyvin, omaa vain yhden tavan toimia sellaisessa tilanteessa kun totutusti sortuisi herkuttelemaan, ei ihmisellä todellakaan ole mitään muita työkaluja käytössään kuin herkuttelu. Jos ajatuksissa on vain yksi raide, joka vie sortumiseen ja soimaamiseen, ei oikein herkuttelukierteelle ole tehtävissä mitään.

Kaikki alkaa siis uuden raiteen rakentamisesta. Ihminen tietää, mitä se ei halua – en halua enää sortua herkuttelemaan. Mutta mitä ihminen sitten haluaa?

Eihän taksikuskillekaan sanota, että en sitten varmasti halua mennä Kalasatamaan. Tai ainakin silloin taksikuski kysyy, että minne sinä sitten haluat mennä?

Nyt on paikallaan siis miettiä, mitä sinä haluat. Miten haluat toimia sellaisessa tilanteessa, missä normaalisti olisit sortunut paheisiisi? Haluatko mielummin käydä juomassa lasillisen vettä, tai syömässä hedelmän, tai soittaa ystävälle ja kysyä kuulumisia? Tai haluatko meditoida, vai haluatko ihan vain jatkaa elämää tekemättä sen kummemmin mitään?

Kuvittelemalla itsensä tilanteessa, jossa aiemmin oli käyttäytynyt jollakin haitallisella tavalla, mutta missä nyt käyttäytyykin aivan uudella ja paremmalla tavalla, auttaa rakentamaan mieleen uutta raidetta. Niin että kun seuraavan kerran olet siinä samassa, ennen vaikealta tuntuvassa tilanteessa, silloin voit valita mitä raidetta pitkin haluat kulkea. Nyt sinulla onkin vaihtoehtoja!

Eli jos aikaisemmin olin tullut illalla väsyneenä ja nälkäisenä töistä kotiin, niin silloin en osannut toimia millään muulla tavalla kuin lampsimalla herkkuhyllylle tai kauppaan hakemaan sortumisevästä. Tänä päivänä osaan valita: voin herkutella jos haluan, ja voin myös toimia toisin. Luettelin toisin toimimisen vaihtoehtojani kuvan alla.

Mitä paremmin ja mitä enemmän raiteita kuvittelet mieleesi, sitä enemmän sinulla on vaihtoehtoja ja valinnanvaraa.

 

 

Minä olen kokeillut seuraavia raiteita silloin, kun mieleni tekisi niin kovasti herkutella:

1.Kuuntelen itseäni: onko nälkä, jano tai väsy?

Jos nälättää, syön sellaista ruokaa, joka vie kulloinkin päälläolevan nälän pois. Yleensä se on jotakin verensokeria tasoittavaa ja nälkää loitollapitävää, proteiinipitoista ruokaa.
Jos janottaa, juon muutaman desin vettä. Jano voi aiheuttaa valheellista näläntunnetta.
Jos väsyttää, on ihan selvää että elimistö kaipaisi kovasti lisäenergiaa, jotta jaksaisi vielä iltaan ja nukkumaanmenoon asti. Tähän tepsii yleensä vedenjuonti – ei kahvinjuonti!, sekä päiväunet.

2.Onko tylsää?

Tylsistyneenä yleensä tulee isoimmat herkkuhimot. Silloin kun ei ole oikein mitään tekemistä. Tänä päivänä olen huomannut, että äänikirjojen kuuntelu ja e-kirjojen lukeminen auttaa omaan tylsyysherkkuhinkuuni. Mieli saa herkutella!

3.Herkun korvikkeet.

Usein tuntuu helpoimmalta, jos todelliset herkut voisi korvata jollakin terveellisemmällä pureskeltavalla. Tämä onkin hyvä apu, muttei auta itsessään korjaamaan ongelmaa. Pelkkä korvaava herkku ei siis auta pitkäkestoisesti ohjaamaan mieltäsi sinulle parempaan suuntaan.

Olen korvannut herkkuhetkiä esimerkiksi purkan pureskelulla, erilaisilla smoothieilla ja proteiinipitoisilla välipalapatukoilla.

Ja viimeisenä – kun päivittäinen ruokavaliosi on sinulle sopiva, todennäköisesti huomaat jossain vaiheessa, ettet olekaan vähään aikaan kaivannut epäterveellisiä herkkuja. Silloin herkut löytyvät valmiiksi päivittäisestä ruokavaliosta, silloin kaikki ateriat tuntuvat herkuilta!

Herkuttelemisiin,

Sanna

 

Ihana matcha-kaura-kookoslatte

1 tl matcha-jauhetta
1 dl vettä
2 dl kaurajuomaa
2 rkl kookoskermavaahtoa

Kuumenna vesi, ja sekoita matcha-jauhe tasaisesti veteen. Lisää matchavesi kuumaan kauramaitoon. Vaahdota kookoskermasta vispilällä löysää kookoskermavaahtoa, ja kaada juoman päälle. Voit halutessasi lisätä kookoskermaan vaniljansiemeniä tuomaan lisämakua.

Ota hyvä asento, rentoudu, ja nauti. <3

Samankaltaisia kirjoituksia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *