Miksi rajoittaa mitään elämästään, jollei ole tarve?

01.05.2017

 

Tikis julkaisi yhden hölinävideoni menneellä viikolla. Se käsitteli ruoka-aihetta, ja lähinnä sitä, kuinka vaikeata syömisestä on tänä päivänä tehty.

On ihan totta että jotkut ruoat ovat vain terveellisempiä kuin toiset, mutta lähtökohtaisesti inhoan sitä että henkilö A sanoo henkilökle B tämän ruokavalion olevan aivan vääränlainen, vaikka B on elänyt oikein terveen ja onnellisen tuntuista elämää tähän asti. ”Et tiedä kuinka paljon paremmin voisit voida!” Ja siitä lähtee sitten kokeiluiden ja ihmettelyiden aikakausi.

Uusissa ruokavaliokokeiluissa ei ole mitään pahaa. Paitsi siinä vaiheessa, kun se alkaa tuottaa paineita ja stressiä. Rajoitukset ja oman kehon supertarkka kuuntelu voivat aiheuttaa sitä. Ainakin minulle, sinusta en tiedä.

 

Mikä tahansa liikaa kulutettuna ei todennäköisesti ole terveellistä. Viittasin videolla tietysti tässä kontekstissa myös maidon ja viljojen kulutukseen, koska nehän ovat päivän polttavia maailman epäterveellisimpiä ruoka-aineita. Jos niitä syö liikaa, on paljon mahdollista, että kroppa reagoi.

Mutta tiedättekö mitä? Minun kroppani ei reagoi niihin epämiellyttävällä tavalla. Tykkään itse asiassa tosi paljon syödä maitopohjaisia tuotteita ja viljoja. Kyllä, olen myös testannut maidotonta ja gluteenitonta elämää, enkä oikein tykännyt niiden rajoittavuudesta. Se on siis minun kokemukseni.

Miksi rajoittaa mitään elämästään, jollei ole tarve?

 

 

Jokin aiemmin terveelliseksi koettu ruoka-aine mielletäänkin yhtäkkiä joissakin piireissä tänä päivänä epäterveelliseksi. Sen käyttöä vierastetaan, koska se aiheuttaa sellaisia ja tällaisia sydän- ja verisuonisairauksia, yhtäkkisiä sairaskohtauksia ja syöpää. Kun sen käyttöä rajoittaa, saadaan tämän ryhmän mielestä laadukkaampi elämä ja korkeampi elinajanodote.

Tiedätkö mitä? Mä jatkan siitä huolimatta omaa Kaikki Sallitaan -dieettiäni. Syön vegaanista ja gluteenitonta kikhernepastaa yhdessä punaviinipossun kanssa. Nautin jälkkäriksi vehnälättyjä hillolla ja kermavaahdolla, ja palkkariksi treenin jälkeen juon heraa. Maitorahkaa menee aamuisin.

Sen verran koen tarpeelliseksi huomioida, että tokihan viiden vuoden takainen minäni kokisi nykyisen kotiruoka-ruokavalioni rajoittavana. Silloin ruokavalioni kulmakiviä olivat kolme K:ta – karkki, kalja ja korvapuusti. Silloin kuitenkin tiesin ruokavalioni olevan epäterveellinen. Nyt ruokavalioni nojaa jo alakoulussa opittuun, jokaisen tuntemaan lautasmalliin.

Kuolema kohtaa meidät kaikki joskus. Kaikki me kuolemme, joku sairauteen, joku tapaturmaan. Ehkä minä sitten jonkun mielestä kuolen maitotuotteiden kuluttamisen seurauksena, turvonneena ja perin huonovointisena, vaikken sitä itse huomannutkaan. Jos näin todella on, hyväksyn sen täysin. Tällä ilmoituksella en missään nimessä kannusta ketään muuta noudattamaan mitään erikoisdieettiä tai alkaa suosia vaikkapa niitä maitotuotteita – haluan kannustaa sinua elämään sellaista elämää millaista sinä haluat elää. Syödä sellaista ruokaa, joka tekee sinulle hyvän olon fyysisesti ja henkisesti.

Suvaitsen myös teidän ajattelumaailmaanne, jotka miellätte asian toisin. Ymmärrän, että aihe nostaa pintaan paljon tunteita, sillä netissäkin pörrää paljon kärkeviä tekstejä eläinperäisten ja maitopohjaisten tuotteiden sekä viljojen vaarallisuudesta paitsi ekologisessa, myös terveydellisessä mielessä.

Millaista sinun mielestäsi on laadukas elämä? Minun mielestäni laadukas elämä on mukavan monipuolista ja sallivaa. Sen eläjän näköistä. Sellaista, millaista elämää se eläjä haluaa elää. Sen arvojen mukaista.

Joku vertasi Tikiksen videon kommenteissa ajatusmaailmaani siihen, että samalla periaatteella voisi ajatella tupakoinnista. ”Koska se tuntuu hyvältä, miksen jatkaisi sitä!” Minusta tämä väite kertoo enemmän kommentoijan päänsisäisestä maailmasta. 🙂

Minä voin omasta mielestäni kovin hyvin.

Sama pätee oikeastaan kaikkeen muuhunkin elämässä – kuinka sinä voisit voida mahdollisimman hyvin sinun mielestäsi? Liikunta on keholle hyvästä, mutta välttämättä samantyylinen salitreeni vuodesta toiseen ei ole se ainoa vaihtoehto pysyä terveenä ja säilyttää lihaskunto. Tärkeintä on, että sinä liikut hyvällä mielellä, ja sopivasti. Mikä olisi oma lajisi?

 

 

Joku tiedusteli Facebookissa, kuinka minä syön, treenaan ja nukun keskimäärin.

Syön yleensä paljon. Ainakin viidesti päivässä. Mutta välillä en syökään! Välillä unohdan palkkarin treenin jälkeen. Välillä unohdan aamupalan. Voisin ottaa siitä stressiä, mutten jaksa. Voin mielummin hyvin siinä hetkessä. Huomenna sitten ”suositusten mukaan” – palkkari treenin jälkeen ja säännölliset ateriavälit.

Treenaan tosi vaihtelevasti, ehkä pari-kolme kertaa viikossa. En suunnittele treeniaikataulujanikaan etukäteen, sillä yhtäkkiset työtehtävät voivat varastaa minulta iltapäiväksi suunnitellun treeniajan. En jaksa sitten harmistua, jos en ehdikään treenaamaan.

Nukun noin kahdeksan tuntia yössä. Aina! Siitä en tingi, vaikken oikeastaan stressaa nukkumaanmenoajoistakaan. Tiedän jaksavani kahdeksan tunnin unilla, ja vierastan ajatusta väsyneistä päivistä. Varaan yleensä tuon kahdeksan tunnin päälle vielä puoli tuntia nukahtamiseen ja puoli tuntia heräämiseen.

Tee sinäkin elämästäsi helppoa. Minäkin koetan. Mitä olit mieltä Tikiksen videosta?

Terkut reissusta, hyvää vappua!

Sanna

Ps. Kiitos kaikesta kommentoinnista näihin kantaaottaviin videoihin. Saan niistä huikeita inspiraatioita!

Samankaltaisia kirjoituksia

2 kommenttia

  • Mira

    Huikeeta Sanna! 👌🤗

  • Juuli

    Hyvin kirjotettu. Oon aivan samaa mieltä 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *