Herkkuhimot – itsekurillako ne taltutetaan?

16.12.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mä oon aina sanonut, että mulla ei oo itsekuria. Nykyään olen sitä mieltä, että kaikilla on vähän itsekuria – miten muuten me ollaan muka ikinä saatu mitään epämieluisaa asiaa tehtyä meidän elämässä?

Mutta edelleen olen sitä mieltä, että itsekuri on huonoin ominaisuus käytettäväksi, kun herkkuhimoista on kysymys. Jos on herkkuhinku ja mun pitäisi käyttää mun itsekuriani herkkuhimojen taltuttamiseen, mä vaan suuttuisin ja mielenosoituksellisesti marssisin lähimpään irttarikauppaan hakemaan kilon säkillisen herkkukarkkeja – tai mitä nyt ikinä tekisikään mieli!

Itsekuri on mulle vähän kuin joku ulkoinen ominaisuus, erillinen osa minusta itsestäni. Joku epämieluisa otus, jota käytetään käskyttämisessä. Käytän sitä äärimmäisessä hätätilassa – harvemmin yhtään missään. En työasioissa, en treenaamisessa. Enkä tasan tarkkaan käytä sitä ruokailuissakaan.

Itsekurin sijaan mä käytän motivaatiota, inspiraatiota ja innostusta. Niitä mä käytän, että saan työni tehtyä juuri sillä tavalla kuin haluan. Siksi, että siitä tulee hyvä olo.

Siksi varmaan myös mun tapahtumayritys on lähtenyt niin hienosti lentoon – musta tuntuu, että koko Better Eventsin porukka toimii samalla metodilla. 🙂 Ja sen huomaa ympärilläolevatkin. Asiakkaat ja uudet halukkaat työntekijätkin!

Motivaatiolla, inspiraatiolla ja innostuksella mä jaksan treenatakin. Aina silloin kun haluan. Lihaskuntotreeniä sen pari kertaa ainakin viikossa (tällä viikolla ihan yhtäkkiä tuli viisi treenikertaa!), hyötyliikuntaa mahdollisimman paljon. Hissin sijaan portaat, juna-asemalta parin kilsan kävelyt kotiin, ja niin edelleen.

Siksi, koska siitä tulee hyvä olo.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Motivaatiolla, inspiraatiolla ja innostuksella mä jaksan AINA, jokaisella aterialla, muistaa, mitä kannattaa syödä. Kysymys ei ole siitä, ettenkö saisi syödä ihan mitä tahansa. Koska saanhan minä, saan syödä ihan mitä vaan! Mutta mitä minä ihan oikeasti haluan syödä?

Mistä minulle tulee todellakin hyvä olo?

Hyvä olo ei tule suklaasta, ei irttareista, ei pullasta eikä ylipäätään yhtään mistään övereistä. Eihän? Sokeri toki maistuu NIIIIN hyvältä ekalla ja tokalla suupalalla. Ja saman tien kun verensokeri laskee, samoin laskee mieliala ja alkaa tehdä lisää mieli sokeria. Pian on kunnon sokeripöhnä, ja olo on turpea.

Millaisesta ruoasta sitten tulisi hyvä olo? Ammattiurheilija Joni Salovaara tuhahti joskus mun herkkuhinguille, ja tokaisi, että mä ainakin syön paljon mielummin oikeaa ruokaa.

Niinpä. Miksei oikea ruoka ole muka parempaa kuin karkit? Koska kyllähän se on. On todellakin. Ja sitä saa syödä paljon!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Äiti on monesti kertonut, ettei hän ole ollut ikinä mikään sokerihiiri – paljon mielummin hän valitsi pienenäkin sellaisen oikein hyvillä täytteillä varustetun voileivän kuin karkkipussin.

Ja näitä esimerkkejä kun miettii, niin tulee oivallus – niinpä. Superhyvä ruisleipä on monta kertaa parempi kuin sokeriherkut, ja se olo mikä tulee hyvän leivän nauttimisen jälkeen, sehän on monta kertaa parempi kuin karkkipussillisen jälkeen!

Ootko ikinä kysellyt fitnessidoleiltasi tai hyvinvoivilta ystäviltäsi, mitä he syövät mieluiten kun nälkä tai herkkuhinku iskee? Voi olla, että kokeillessasi heidän esimerkkejänsä, saatat saada ihan uudenlaisia näkemyksiä herkutteluun!

Mun herkuttelut ei siis missään nimessä ole poistuneet mihinkään. Mun ajattelu on muuttunut, ja muuttuu koko ajan. Mun herkuttelukin on muuttanut muotoaan. Edelleenkään mä vieroksun itsekurin käyttämistä, koska mulla on sen ominaisuuden kanssa vähän negisfiilikset. Ainakin vielä.

Sanna

Vaatteet: Baseativa.fi!

Samankaltaisia kirjoituksia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *