Ei-niin-fitness

12.05.2016
IMG_2934

Fressi Kamppi!

 

Terkkuja pitkästä aikaa. Toukokuun alussa mulla ja kollegallani starttasi Crescent-sähköpyörien kiertue, ja koko kuukausi on mennyt hienosti Suomea kiertäen. 🙂 Palataan Crescentin kiertueeseen vielä myöhemmässä postauksessa. Ensin mä kerron vähän mun vitnes-elämäntavasta.

Kuulen aika usein lauseen pohjustuksena tokaisun ”Sä kun olet fitness – – ”. Mitä ihmiset olettavat että fitness on?

Kun mä sain päähäni lähteä tavoittelemaan bikini fitness -mitalia, mainetta, kunniaa, mammonaa ja menestystä, oletin suoraan ”fitnessihmisten” elävän äärimmäisen kurinalaista, puntaroitua, aikataulutettua, joustamatonta arkea, johon kuuluvat kylmälaukut ja vetoremmit ihan jokaisena vuoden päivänä. Että fitnesselämän tarkoituksena olisi elää ja hengittää fitnesstä, ja sitä kautta hyvää oloa, menestystä, onnellisuutta.

 

IMG_2722

 

Lähtiessäni tavoittelemaan tuota superihmisten maagista fitness-statusta, tulin parin viikon päästä totaalistoppiin – fuudpreppi ei enää maistunutkaan yhtä hohdokkaalta, kun siitä oli jo tarpeeksi kuvapäivityksiä Instagramissa. Salitreenit kuitenkin maistuivat. Ja niin maistuivat myös herkut.

Nyt kun katson taaksepäin ajassa, en millään olisi jaksanut jokapäiväistä, kurinalaista ruokasyyniä, tarkkaa kehityksen seurantaa sekä nostettujen punttien että kaventuvien senttien osalta. Pää olisi hajonnut.

Jossain vaiheessa ahdistuinkin. Kysyin monesti itseltäni, eikö minusta olekaan tähän. Miksen olekaan onnellinen? Miksen minä jaksa kantaa eväitä mukanani? Miksen minä jaksa kulkea salille kuudesti viikossa? Olenko luovuttaja? Olenko epäonnistunut? Onko tämä hyvinvointia?

Luovutin.

Ja juuri silloin aloin kehittyä.

 

IMG_2935

 

Saan kylmiä väreitä, kun kuulen nimeni edessä etuliitteen fitness. Fitness on minulle tällä hetkellä pinnallisia arvoja edustava termi, jonka siiven suojassa monet tavoittelevat onnellisuutta ja hyvinvointia keinoin, jotka eivät ole välttämättä kestäviä.

En elä fitnesselämää.

Elän omaa elämääni. Tavoitteena on voida hyvin. Syön niin kuin haluan, treenaan juuri niin kuin haluan. Välillä treenaan salilla. Välillä treenaan pihalla. Välillä en treenaa ollenkaan, ja aika usein en tee yhtään mitään. En siis yhtään-mitään.

Älä käsitä väärin. 🙂 Olen oppinut hurjasti myös bikini fitness -kisakokemuksestani, sitä edeltävästä ja senjälkeisestä ajasta. Opin syömään säännöllisesti, huomasin puhtaan ruokavalion vaikutukset kehossani ja mielessäni. Haluan kuitenkin nauttia elämästä – olla ystävien kanssa, tehdä ja nähdä ja kokea. En halua rajoittaa menemistäni fitneksen varjolla.

Välillä syön kanaa ja riisiä. Toisinaan käyn megaburgerilla jossain kivassa ravintolassa. Melkein joka viikko syön nepalilaista ruokaa.

Syön jäätelöä. Ja karkkia. Ja riisipiirakoita. Silloin kuin haluan. Jos ei tee mieli herkkuja, niin silloin en niitä syö.

Pitkä matka on tultu todella epäterveellisistä elämäntavoista, liikkumattomuudesta, jumeista ja tolkuttoman usein kärsityistä migreeneistä tähän pisteeseen asti.

 

IMG_2940

Voin hyvin! Sitä kannattaa juhlia. (Kuvassa vappusodan julistus siskoni Eskon kanssa)

 

Eikä tämä ole loppu. Tästä hyvinvointimatka jatkuu!

Kuinka hyvin sinä haluat voida? Mistä elementeistä sinun hyvinvointisi rakentuu?

 

Sanna

Samankaltaisia kirjoituksia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *